Ihme ja kumma, mä heräsin aamulla ennen herätyskellon soimista ja vointikin oli ihan hyvä vaikka yö meni hikoillessa vissiin kuumetta pois ja siksi vähän pätkissä tuli unta. Mutta ilman mitään jetlagia selvittiin molemmat ensimmäiseen päivään Miamissa!

Hotellihuoneen hintaan ei kuulu aamupalaa, joten mentiin hotellin yhteydessä olevaan bistroon tankkaamaan itsemme. Aivan loistava valikoima kaikkea, jokaiselle jotakin tyyppisesti! Mä pysyin terveellisellä linjalla hedelmineni ja Jessen annos oli jotakin ihan muuta. Molemmille maistui! Amerikkalaisten eduksi on sanottava, että täällä osataan keittää kahvia!<3 Ei ehditty oikein kunnolla nautiskella, kun piti jo lähteä kiireellä. Maksoin kortilla ja oli jo pikku paniikki, että ehditäänkö meidän retkelle ollenkaan niin unohdin siinä sitten tipata tarjoilijan! Hirvee moka, jonka tajusin kun kipitettiin jo jossain korttelin päässä hotellilta. Noh, täytynee etsiä Lori huomenna ja tipata kaksinkertaisesti!

Ehdittiin kuitenkin tapaamispaikkaan ihan oikeaan aikaan. Haettiin tiskiltä rintaan tarrat, joilla päästiin meidän retkibussiin. Matkalla Evergladesin kansallispuistoon bussi ajoi Miamin läpi ja nähtiin hienoja maisemia, opas, veijari nimeltä Juan myös kertoi hyvin mitä missäkin oli vaikka tämä ei mikään Miamin kiertoajelu ollutkaan. Gator Parkiin tultuamme odottelimme hetken ryhmämme pääsyä rämeveneisiin. Yhteen veneeseen mahtui noin kymmenkunta ihmistä ja meitä lähti useampi veneellinen. Veneen moottorista kuuluu aika eläimellinen meteli ja meille jaettiinkin korvatulpat joita ehdottomasti suositeltiin käytettäväksi. Eipä ehtinyt montaa metriä vene ajaa kun ensimmäinen alligaattori tuli meitä jo tervehtimään. Niitä näkyikin sitten useampia pitkin matkaa ja pari kaveria tuli ihan veneen kylkeen meitä tapittamaan. Jotenkin hauskoja otuksia kyllä! Saatiin myös kunnon kyytiä veneellä ja meillä ainakin oli kivaa!

Turistit bussissa

Takaisin Gator Parkissa meille pidettiin alligaattori show, jossa hauska heppu nimeltä Tom kertoi tarinoita ja faktoja lähinnä alligaattoreista, mutta myös skorpioneista ja konnista. Alligaattoreita toki oli myös mukana Tomin kaverina! Lopuksi vielä pääsin tekemään lähempää tuttavuutta alligaattorilapsosen kanssa.

Takaisin South Beachille päästyämme suuntasimme ensimmäiseksi pakolliselle visiitille McDonaldsiin. Kyllähän se kerran pitää täällä käydä testaamassa! Oltiin vähän pihalla taas ensin, homma toimii vähän eri periaatteella kuin Suomessa, mutta Bic Mac maistuu edelleenkin Bic Macille. Juomaa ja ranskalaisia on kyllä reilusti enemmän kuin Suomen vastaavassa annoksessa!

Mäkkärissä sapuskat tilattiin kosketusnäytöllä! Taas junteille sopivaa palvelua.

Sapuskoinnin jälkeen käppäiltiin rannalle ja käveltiin paljain jaloin lämpimällä hiekalla simpukoitten ja korallinpalasten keskellä. Kävin sen verran jalkoja kastelemassa, että voin todeta veden olevan huomattavasti lämpimämpää kuin Suomessa kesällä. Tänään ei kuitenkaan ollut auringonotto- tai uintipäivä, koska, vaikka aurinko paistaakin ja keli on ihan hyvä, tuuli on todella navakka ja pitkähihaisella täällä saa olla melkeen koko ajan.

Käytiin ottamassa hetki lepoa hotellissa, mutta aika pian lähdettiin taas käppäilemään. Käveltiin Lincoln Roadia pitkin tutkiskellen ruoka- ja shoppailutarjontaa ja ihmeteltiin Miamin menoa. Päätettiin kävellä Holocaust Memorialille eli Holokaustin muistomerkille. Homma veti molemmat aika hiljaisiksi, 45min vietettiin siellä lähes puhumatta, omiin ajatuksiin vaipuneina.

Muistomerkiltä hotellille päin kävellessä poikettiin shoppailemassa herkkuja ja matkamuistoja muutamaan eri myymälään, jonka jälkeen heitettiin ne hotellille ja suunnattiin syömään. Sillä matkalla käytiin vielä yhdessä sekatavarakaupassa, lähinnä hakemassa nenäliinoja mulle...>( Syötiin Lincoln Roadilla katukeittiössä vähän liiankin hyvin, ainakin laskusta päätellen, mutta kerrankos sitä Miamissa ollaan! Melko kylmä viima on kyllä varsinkin auringonlaskun jälkeen, onneksi noissa ravintoloissa on lämpölamput tms melkeen kaikissa, joissa ihmiset voi ulkona istua. Ruoan ja parin juoman jälkeen vyöryttiin takas hotellille ja uni alko maittamaan molemmille hyvin pian.

Tästä syötiin molemmat ja oli kyllä riittävästi piffiä!

Tässä meidän hotelli ja Maxine bistro iltavalaistuksessa.